47 vuotta palkanlaskennassa

11.12.2017 / Henkilöstö

​Palvelukoordinaattori Leena Itkonen jää virallisesti eläkkeelle vuoden 2018 maaliskuussa, mutta lomaa ehti kertyä niin, että viimeistä työpäivää vietettiin jo marraskuun lopussa. Hän on ollut kaupungilla töissä 47 vuotta ja Talpassa perustamisesta lähtien. Työuran aikana käytännöt ovat muuttuneet, mutta ihmiset pysyneet samanlaisina.

”Aloitin työt Helsingin kaupungilla 17-vuotiaana kesäkuussa 1970. Ensimmäinen työpaikkani oli Heinolan saha, joka oli silloin Helsingin kaupungin omistuksessa. Nimikkeeni oli toimistoapulainen, mutta käytännössä laskin palkkoja. Vuonna 1986 aloitin sosiaaliviraston päivähoito-osaston palkanlaskijana ja siitä lähtien olen ollut päivähoidon ja nyt varhaiskasvatuksen palkanlaskennassa. Lähiesimiehen tehtäviin siirryin 1989. Talpassa olen toiminut toimistonhoitajana, palveluvastaavana ja palvelukoordinaattorina. Ihmiset eivät näinä vuosina ole oikeastaan muuttuneet, mutta tietotekniikka on mennyt eteenpäin päätä huimaavaa vauhtia. Vuonna 1970 minulla oli kaksi laskukonetta, joista toinen jakoi jakolaskuja ja toinen laski yhteen, vähensi ja kertoi. Laskukoneissa oli korkeat näppäimet, joiden väliin sormet luiskahtivat helposti.

Myös käytännöt ovat muuttuneet. Ensimmäisinä vuosina palkat maksettiin palkkapusseissa työntekijöille. Olin mukana toimistonhoitajan ja pankinjohtajan lounaalla, jossa sovittiin, että palkat siirtyvät pankkiin. Toisaalta muistan hyvin, kuinka 90-luvun puolivälissä pankkilakon aikana palkat tuotiin pankista salaa pesulapusseissa. Vuosien varrella olenkin laskenut käsin palkkoja, tarkistanut veroja kirjasta, käyttänyt vanhaa Hijat-järjestelmää ja lopulta siirtynyt eHijat-järjestelmään.

Minulla oli todella iso kynnys erohakemuksen tekemiseen, sillä olen työihminen. Olen aina nauttinut työstä ja työnteosta. Varmaankin aluksi yritän lähteä töihin vähän ennen seitsemää, kuten ennenkin. Olen kuitenkin kuullut, että puolessa vuodessa tämä unohtuu. Aikaa jääkin nyt harrastuksille, kulttuurille, matkoille ja golfille.

Jään kaipaamaan mukavaa, yhteistyökykyistä Vare-tiimiämme. Tiimimme on innostunut, haluaa uusiutua ja olla mukana kaikessa. Tiimin ja asiakkaan välinen vuorovaikutus ja yhteistyö on sujunut hyvin. Luulen, että harvalla on ollut näin mukavat työtoverit ja esimiehet kuin minulla täällä Talpassa. Ei ole ollut yhtään sellaista päivää, etten olisi halunnut töihin lähteä.”

 Viimeisinä työpäivinään Leena lahjoitti esimiehelleen Päivi Quandtille J.L. Runebergin rintakuvan, jonka sosiaaliviraston päivähoidontarkastaja oli aikanaan löytänyt lakkautettavan päiväkodin roskalavalta. Leenalle patsas oli päätynyt päivähoidontarkastajan jäädessä eläkkeelle. Runeberg on muuttanut Leenan mukana kahdeksan kertaa ja nähnyt monta muutosta.

”Toivon, että talpalaiset pysyvät muutoksessa innolla mukana. Nostan uusille palkanlaskijoille hattua, sillä heidän on nopeaan tahtiin omaksuttava kaikki ne tiedot, joita me olemme vuosien varrella keränneet.”

Leena Itkosta haastatteli viestinnän korkeakouluharjoittelija Ella-Maaria Salminen.